Suomen Yrittäjäyhteisön kuukausikirje

Hans-Peter Siefen, Suomen Yrittäjäyhteisö 

Tohtori Juhana Torkki kirjoittaa kirjassaan Puhevalta ytimekkäästi suomalaisen puheen rappiosta. Monesti vaikuttavan puhumisen oppiminen voikin alkaa yhtä hyvin siitä, että ymmärtää miksi siellä yliopiston luennolla on niin tylsää, kuin siitä, että kokee erityisen vaikuttavan ja mukaansa tempaavan puheen.

Uskoisin itse kiinnostuneeni valmentautumisesta juuri sen takia, että satuin ystäväni Matti Rehusen ansiosta sellaisille seminaareille, joissa puhujat olivat valtavan taidokkaita. He valmensivat käyttäen paljon tarinoita, elävää kieltä ja omia monesti koomisiakin esimerkkejä. Huomasin myös miten tarinoiden ja aitojen esimerkkien kautta opittua tietoa oli helpompi soveltaa käytäntöön.

”Tosiasia on, että meillä ei osata pitää puheita. Puheet ovat kuivia ja elottomia, niissä ei ole voimaa, ei väriä, asia on yhteyttä tärkeämpi. -- -- puhe ei ole asiasta käsin nouseva esitelmä, vaan päämäärästä käsin rakennettu vaikutusyritys.” Näin aloittaa Juhana Torkki kirjassaan kertomaan suomalaisen puheen rappiosta. Tämä lyhyt pätkä myös tiivistää tylsien puheiden ongelman verrattoman hyvin.

Kesäkuussa suomalaisissa medioissa kiehui. Otsikoiden mukaan suorapuheinen pankkipohatta Björn Wahlroos oli mennyt täräyttämään, että köyhien ja rikkinäisten perheiden tukemista ei voida jatkaa. Media nappasi puheesta käsittelyyn juuri tämän lauseen. Asioistahan on monesti mielenkiintoisempaa uutisoida skandaalin omaisesti. Löydät MTV3:n uutisen aiheesta tästä.

Wahlroos selvensi lausuntoaan myöhemmin lisää näin: "Emme voi jatkaa maksamista siitä, että ihmiset tieten tahtoen pysyvät poissa työelämästä, tätä tarkoitin lausunnollani." 

Oli miten oli – siinä on mies, jolla on rohkeutta sanoa asioita suoraan. Hän on saanut monesti rohkealla puheellaan aikaan aroista asioista kovin tärkeää keskustelua. Yksi tärkeimmistä hyvän puheen kriteereistä onkin sen tavoite ja vaikuttavuus. Onko puhe vain tyhjän päivistä hölinää, vai onko sillä oikeasti joku merkitys? Pelkkä hauskuus puheessa ei riitä. Vain viihteen vuoksi voi aivan yhtä hyvin katsoa vaikkapa stand up -komiikkaa.

Harvinaista kyllä, näimme pari viikkoa sitten eduskunnassakin vähintäänkin mielenkiintoisen puheen, kun ministeri Mauri Pekkarinen käytti puheenvuoron vastatakseen lisäydinvoiman rakentamista koskeviin kysymyksiin. En ota kantaa siihen onko lisäydinvoiman rakentamisen salliminen hyvä ratkaisu, mutta Pekkarisen puheessa oli paljon pontta. Suurin syy siihen oli, että se oli nimenomaan vastaus esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin. Puheessa oli mukana myös paljon tunnetta. Se ei ollut vain järkiperusteluja ja monotonista puhetta tyhjille seinille. Eduskunta äänestikin pian Pekkarisen puheen jälkeen, ja kaksi rakennuslupaa lisäydinvoimalle myönnettiin selvällä äänienemmistöllä.

Löydät videonpätkän Mauri Pekkarisen puheesta eduskunnassa tästä.

Molemmat esimerkkini käsittelevät kovin arkoja ja huomiota herättäviä aiheita. Ne myös ilmentävät painokkaan ja tunteikkaan puheen voimaa.

Mitä on hyvä retoriikka? Luvassa viikonlopullinen hyvää retoriikkaa, ja tohtori Juhana Torkki otsikolla ”Reseptit vaikuttavaan puhumiseen”, viikonloppuseminaarissa 30.-31.10. Suosittelen lämpimästi myös Juhanan Puhevalta-kirjaa!

Vaurastuminen on kansalaisvelvollisuus

Jaakko Savolainen, Varapuu Oy

Matkustin viime talvena muutaman kuukauden Laosissa ja sen lähiympäristössä. Laos on yksi maailman köyhimmistä maista. Matkani aikana havahduin siihen, kuinka erilaista köyhyys on Laosissa ja Suomessa. Laosissa köyhät hankkivat elantonsa kalastamalla tai etsimällä kaatopaikalta myytäväksi kelpaavaa muovia. Suomessa monilla köyhillä on kännykkä ja luottokortti taskussa – ja lisäksi kasa pikavippilaskuja postissa.

Kuvittele itsesi  kävelemässä liukuhihnalla, joka kulkee vastakkaiseen suuntaan. Vastakkaissuuntainen vektori kuvaa menojasi ja käveleminen työntekoa, jolla päästään askel eteenpäin taaksepäin vievällä hihnalla. Sijoitusten tarkoitus on hidastaa hihnaa ja lopulta viedä sitä eteenpäin. Ihminen on taloudellisesti riippumaton, kun työstä riippumattomat tulot ylittävät kulut. Jos olemme vastuullisia ihmisiä, tavoitteemme on päästä eteenpäin vievälle hihnalle viimeistään ennen eläkeikää. Eteenpäin menevällä hihnalla on myös kivempaa olla mentiinpä taloudessa sitten ylämäkeen tai alamäkeen.

Ihmisen on 2000-luvulla kannettava itsestään enemmän vastuuta. Aiemmin riitti käydä töissä ja omistaa asunto, mutta nyt se ei riitä. Tämä aika on toisenlainen. Vaurastuminen on kansalaisvelvollisuus. Yksilön on itse huolehdittava esimerkiksi siitä, kuinka hän tulee toimeen, kun ei enää käy töissä. Niin meille jokaiselle nimittäin käy halusimme tai emme.

Mitä sinulle merkitsee taloudellinen turva? Onko se sitä, että on aina sama työ – vai sitä että hihna kulkee eteenpäin tilanteessa kuin tilanteessa? Fiksu ihminen määrittelee tutut käsitteet uudelleen.

Eurojen puute varastaa huomiota aidosti tärkeiltä asioita. Vahva talous ei ole yksinään tärkein asia, mutta sen pohjalle rakennetaan kaikki todella arvokkaat asiat. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhoito, runsas aika lähimmille ihmissuhteille ja opiskelu. Nämä ovat eräänlaista osinkoa siitä, että pohjatyö vahvalle taloudelle on tehty hyvin. Taloudellinen vapaus on tärkeää, koska se antaa mahdollisuuden omien arvojen mukaiseen elämään.

Rahapelissä on säännöt. Vaurastumiseen on olemassa kaava. Maailma on täynnä tunteenomaista tietoa rahasta, joka ei pidä lainkaan paikkaansa. Esimerkiksi säästäminen on typerää. Suurin este vaurastumiselle on kyvyttömyys ottaa vastuuta ja haluttomuus ottaa selvää siitä, kuinka raha toimii. Vakavin ongelma on se, että ei tunne ongelmaa.

Olen kollegani Mikko Sjögrenin kanssa valmentamassa valikoitua joukkoa rahapelin uusista säännöistä 30.-31.10. Suomen Yrittäjäyhteisön tilaisuudessa ”Oma talous, mieli ja työkalut tuloskuntoon”. Meidän lisäksemme tilaisuudessa on muita puhujia. Tiedän jo etukäteen, että heillä on annettavanaan niin väkeviä ajatuksia, että niihin on pakko ottaa kantaa. Hyvän idean tunnista siitä, että se häiritsee. Ehdotan että saavut paikalle avoimin mielin ja korvin.

Niin minä teen.

Syksyn valmennukset 2010

7.9. Jyväskylä                       Kasvu johtajaksi, ihmissuhdekorkeakoulu           

Mukana Mikko Tukonen, Valmennustalo Itsensäylittäjät. Valmennuksella julkistetaan myös Vuoden Positiivisin Jyväskyläläinen!

30. – 31.10. JKL                   Oma talous, mieli ja työkalut tuloskuntoon! –viikonloppuseminaari

Mukana Jari Sarasvuo, Juhani Töytäri, Juhana Torkki ja Varapuu Oy

Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.suomenyrittajayhteiso.fi/valmennukset tai puhelimitse 045 312 5550.

Rentouttavaa heinäkuun jatkoa!

Löydät meidät myös Facebookista!